Näin teet keskiamerikkalaisen akvaarion

Meksikon ja Keski-Amerikan joissa ja järvissä on kovaa, emäksistä vettä ja usein selkeä kivi- ja hiekkapohja. Alue ulottuu Meksikon Veracruzista etelään Guatemalaan, Belizeen ja Hondurasiin, ja siellä elää monia kirjoahvenia ja eläviä poikasia synnyttäviä kaloja. Mikä biotooppi on? Katso Biotooppiakvaario: pala luontoa.

Vesi

Näiden jokien vesi on kovaa ja emäksistä. Suuri osa siitä tulee kallioperän kalkista, ja pH on usein 7:n ja 8:n välillä. Vesi on lämmintä, ja akvaario kannattaa pitää noin 24–28 °C:ssa.

Hyvä lähtökohta akvaariolle on 24–28 °C, pH 7–8,5 ja GH 10–20. Lajit sietävät laajempaa vaihteluväliä: tulikurkku sietää 2–15 °dH ja miekkapyrstö 10–25 °dH. Pysyttele lähellä keskikohtaa, niin vältät heilahtelut.

Hanavesi on suuressa osassa Pohjoismaita liian pehmeää, myös useimmissa paikoissa Suomessa. Tarkista vesilaitoksesi arvot (useimmat kertovat ne verkkosivuillaan) tai testaa vesi. Jos vetesi on pehmeää, se täytyy tehdä kovemmaksi, ja se kannattaa tehdä näin:

• Mittaa ensin. Testaa hanaveden GH, KH ja pH, ja uudelleen, kun vesi on seissyt. Katso Näin testaat veden.
• Sekoita ämpärissä. Sekoita uuteen veteen ämpärissä kivennäissuolaa, joka kovettaa vettä. Noudata pakkauksen annostusta ja käytä vesi vedenvaihtoon. Se on parempi kuin lisätä paljon suoraan akvaarioon.
• Käytä kalkkia suodattimessa. Murskattu koralli, simpukankuorihiekka tai kalkkikivi suodatinpussissa vapauttaa kalkkia hitaasti. KH ja pH nousevat vähitellen.
• Ruokasuola ei auta. Se ei tee vedestä kovempaa.

Testaa GH ja KH kerran viikossa ensimmäisten kuukausien ajan. Jos huomaat niiden nousevan liian nopeasti, poista kalkin lähde ja vaihda osa vedestä.

Pohja

Luonnossa pohja on hiekkaa, mutaa ja kiveä. Järvissä ja laguuneissa pohja on usein pehmeämpi, kun taas joissa on enemmän kiveä.

Akvaarioon sopii parhaiten hieno hiekka tai hieno, pyöreä sora. Valitse vaalea hiekka, joka muistuttaa kalkkipohjaa, tai tumma pohja, jos haluat värien erottuvan. Tee vähintään viiden senttimetrin pohjakerros, kuten Pohjamateriaali ja sisustus neuvoo.

Kirjoahvenet kaivavat. Ne siirtelevät hiekkaa, kaivavat ylös kiinnittämättömiä kasveja ja voivat irrottaa pohjalla lojuvia kiviä. Istuta siksi kasvit paikkoihin, joihin ne eivät pääse kaivamaan, esimerkiksi kiviin ja juuriin, ja aseta raskaat kivet suoraan pohjalasille.

Sisustus

Luonnossa piiloja on paljon: kiviä, juuria, pudonneita oksia ja lehtikerroksia. Kirjoahvenet tarvitsevat selvät rajat reviiriensä välille. Ilman niitä riitoja tulee enemmän.

Akvaariossa voit käyttää:

• Kiviä, kuten kalkkikiveä ja marmoria, jotka sopivat tähän veteen. Luonnosta otetut kivet kannattaa ensin hangata hyvin puhtaiksi.
• Ajopuuta ja juuria, jotka antavat piiloja ja tumman, luonnollisen tunnelman. Liota niitä muutama päivä ennen kuin ne laitetaan akvaarioon.
• Ruukkuja ja putkia, jotka on tehty akvaarioihin. Ne antavat piiloja muuttamatta vettä.

Asettele kivet niin, että ne seisovat tukevasti. Jos pinoat ne korkealle, ne voivat kaatua, kun kala kaivaa niiden alta, ja silloin sekä kala että lasi voivat vahingoittua. Laita suurimmat ja litteimmät kivet alimmaksi.

Kasvit

Monissa tämän alueen joissa on vähän tai ei lainkaan vesikasveja, ja usein siellä on vain leviä ja vähän kasvillisuutta rannoilla. Akvaarion kasvit ovatkin lähinnä piiloja ja veden tasapainon ylläpitoa varten.

Valitse kasveja, jotka sietävät kovaa vettä ja kaivamista. Vallisneriat ja karvalehti ovat kestäviä ja kasvavat nopeasti. Anubiakset ja jaavansaniainen kestävät kaivamista hyvin, koska ne kiinnitetään kiveen tai puuhun eivätkä ne kasva pohjamateriaalissa. Muoviset kasvit toimivat myös, ja ne ovat hyvä valinta, jos kirjoahvenet repivät ylös kaiken, mitä istutat.

Jos kasveja on vähän, suodattimen ja vedenvaihtojen täytyy tehdä suurempi osa veden puhtaanapidosta.

Valo

Osa joista virtaa avoimessa auringossa, osa tiheän metsän alla. Varjoisissa paikoissa piilot ja himmeä valo ovat kaloille tärkeitä.

Akvaarioon sopii keskivoimakas valo. Kelluvat kasvit tai ajopuu voivat himmentää valoa osassa akvaariota ja antavat kaloille paikkoja, joihin vetäytyä. Käytä ajastinta, niin valo syttyy samaan aikaan joka päivä. Lisää tästä: katso Valaistus: kuinka kauan ja kuinka voimakkaasti.

Tyypillisiä kaloja

• Tulikurkku (Thorichthys meeki) on reviiritietoinen, varsinkin kutiessaan. Pari tarvitsee vähintään 120 × 30 cm:n akvaarion. Se voi syödä pienempiä kaloja.
• Seeprakirjoahven on toinen saman alueen kirjoahven. Sekin tarvitsee selvät reviirit.
• Miekkapyrstö (Xiphophorus hellerii) on eläviä poikasia synnyttävä kala, joka sietää kovaa vettä ja viihtyy ryhmässä. Koiraat muodostavat arvojärjestyksen, joten varaa tilaa useammalle.
• Platy ja molly sopivat hyvin samaan veteen. Ne vaativat keskikovaa tai kovaa vettä, eikä niitä pidä laittaa pehmeän veden kalojen kanssa.
• Astyanax-tetra elää myös tällä alueella.

Tarkista, että valitsemasi kalat sopivat yhteen kooltaan ja luonteeltaan. Katso Yhteen sopivat kalat.

Mitä kannattaa varoa

• Kirjoahvenet kaatavat asioita. Varmista kivet ja tarkista sisustus, kun kalat ovat kaivaneet.
• Älä sekoita pehmeän veden kalojen kanssa. Amazonin tetrat ja panssarimonnit viihtyvät huonosti kovassa, emäksisessä vedessä, ja kirjoahvenet voivat kiusata niitä.
• Tilaa täytyy riittää. 120 × 30 cm:n akvaario on vähimmäiskoko, ja miekkapyrstöt lisääntyvät nopeasti. Aloita pienemmällä kalamäärällä kuin luulet mahtuvan.
• Kova vesi voi olla vaativaa. Suodattimen kalkki liukenee ajan mittaan, joten arvot muuttuvat. Testaa useammin kuin luulet tarvitsevasi.