Valitse veteesi sopivat kalat

Miksi vedellä on väliä

Akvaariokalat ovat kotoisin joka puolelta maailmaa, ja niiden elinvedet ovat hyvin erilaisia. Amazonin neontetra elää pehmeässä, happamassa vedessä, jossa ei ole juuri lainkaan mineraaleja. Malawijärven malawinkirjoahven elää kovassa, emäksisessä vedessä. Kumpaakin voi pitää akvaariossa, mutta ei samassa vedessä.

Norjan elintarviketurvallisuusviranomainen Mattilsynet neuvoo aloittelijoita valitsemaan kaloja, jotka sopivat heidän hanaveteensä. Se on hyvä neuvo. Vettä voi muokata suoloilla, RO-vedellä (käänteisosmoosivedellä) tai turpeella, mutta silloin sama täytyy tehdä joka vedenvaihdolla, ja pienikin poikkeama aiheuttaa heilahteluja, joista kalat eivät pidä. On paljon helpompaa valita kaloja, jotka viihtyvät siinä vedessä, joka sinulla jo on.

GH, KH ja pH

Kolme arvoa kertoo vedestäsi melkein kaiken:

• GH (kokonaiskovuus) kertoo, kuinka paljon vedessä on kalsiumia ja magnesiumia. Monet sademetsäjokien kalat haluavat matalan GH:n, Itä-Afrikan ja Väli-Amerikan järvien kalat korkean.
• KH (karbonaattikovuus) kertoo, kuinka paljon vedessä on karbonaattia. KH toimii puskurina, joka pitää pH:n vakaana. Matala KH tarkoittaa, että pH heilahtelee helpommin.
• pH kertoo, kuinka hapanta tai emäksistä vesi on. 7 on neutraali, sen alapuolella vesi on hapanta ja yläpuolella emäksistä. Asteikko on logaritminen, joten pH 6 on kymmenen kertaa happamampi kuin pH 7.

Kovuus ilmoitetaan usein saksalaisina asteina, °dH. Rajat vaihtelevat paljon lähteestä toiseen, mutta akvaarioharrastuksessa alle noin 4 °dH:n vettä pidetään pehmeänä ja yli noin 10 °dH:n vettä kovana.

Suomen hanavesi

Suomen hanavesi on useimmiten pehmeää, eli GH on matala. Se johtuu siitä, että vesi virtaa graniittisen kallioperän ja soiden kautta, jotka luovuttavat veteen vain vähän kalkkia. Paikoin vesi on kovempaa, esimerkiksi osassa Lounais-Suomea ja paikkakunnilla, joiden vesi on pohjavettä.

Monet vesilaitokset lisäävät veteen kalkkia ja nostavat sen pH:ta ja alkaliniteettia, jotta vesi ei syövyttäisi putkia. Siksi hanasta tulevan veden pH on usein noin 8, vaikka GH on matala, eikä se välttämättä ole sama kuin muutaman päivän päästä akvaariossa. Mittaa siis vesi sekä suoraan hanasta että sen jälkeen, kun se on seissyt jonkin aikaa. Useimmat vesilaitokset kertovat veden kovuuden ja pH:n verkkosivuillaan, ja muuten voit kysyä vesilaitokselta. Sen vesianalyysi on hyvä lähtökohta.

Kalat, jotka viihtyvät pehmeässä vedessä

Pehmeä vesi on hyvä uutinen. Moni suosituimmista akvaariokaloista on kotoisin pehmeästä vedestä, esimerkiksi:

• tetrat, kuten neontetra, kardinaalitetra ja punakuonotetra
• panssarimonnit ja monet muut pienet monnit
• kääpiökirjoahvenet, kuten ramirezi ja apistogrammat
• rasborat, gouramit ja taistelukala
• nuoliaiset, kuten Pangio kuhlii

Kalat, jotka haluavat kovaa, emäksistä vettä, kuten malawinkirjoahvenet, tanganjikankirjoahvenet ja monet eläviä poikasia synnyttävät kalat, kuten guppi, platy ja molly, vaativat pehmeässä vedessä enemmän työtä. Useimmat eläviä poikasia synnyttävät kalat tarvitsevat keskikovaa tai kovaa vettä, eivätkä ne sovi yhteen pehmeää vettä haluavien kalojen kanssa. Kysy vaikka kaupasta, millaisessa vedessä kalat siellä ovat.

Jos hanavetesi on kovaa, voit pehmentää sitä sekoittamalla siihen RO-vettä. Tee se vähitellen ja testaa vesi aina sekoittamisen jälkeen.

Näin valitset

1. Selvitä omat arvosi. Mittaa GH, KH ja pH, tai katso, mitä vesilaitoksesi ilmoittaa. Ohjeet: katso Näin testaat veden.
2. Katso lajien vaatimukset vedelle. Jokaisella lajilla on oma vaihteluvälinsä lämpötilalle, pH:lle ja kovuudelle. Valitse lajeja, joiden välin sisälle vetesi osuu reilusti, ei aivan reunalle.
3. Varmista, että kalat viihtyvät samassa vedessä. Kaksi kalaa, jotka kumpikin sopivat sinun veteesi, sopivat yhteen myös veden puolesta. Sopivatko ne yhteen muuten? Katso Yhteen sopivat kalat.

Kun lisäät akvaariosi vesiarvot sovellukseen, lajiprofiilit näyttävät, sopiiko vesi, ja vesiraportti kertoo, jos joku kaloistasi ei viihdy siinä.

Kivet ja juuret muuttavat vettä

Myös akvaarion sisustus vaikuttaa veteen. Kalkkikivi, marmori, simpukankuoret ja korallihiekka tekevät vedestä kovempaa ja nostavat pH:ta. Juuret ja kuivatut lehdet voivat tehdä vedestä vähän happamampaa. Mieti tätä, kun valitset sisustusta, ja lue Pohjamateriaali ja sisustus.