Näin hoidat akvaariokasveja

Miksi kasveja

Elävät kasvit eivät ole pelkkää koristetta. Ne sitovat nitraattia ja muita ravinteita, jotka muuten päätyisivät leville, ne tarjoavat suojaa pelokkaille tai jahdatuille kaloille, ja monet kalat kutevat niiden lehdille. Akvaario, jossa on paljon hyvin kasvavia kasveja, on usein vakaampi kuin akvaario ilman niitä. Norjan elintarviketurvallisuusviranomainen Mattilsynet suosittelee eläviä kasveja tekokasvien sijaan.

Valo, ravinteet ja CO₂

Kasvit valmistavat valon avulla sokeria hiilidioksidista ja vedestä, ja kasvaakseen ne tarvitsevat ravinteita. Ajattele asiaa kolmiona: valo, ravinteet ja CO₂. Se, mitä on vähiten, ratkaisee, kuinka nopeasti kasvit kasvavat.

Yleisin ongelma on liian paljon valoa muuhun nähden. Kasvit eivät pysty käyttämään kaikkea valoa, ja silloin sen käyttävät levät. Katso myös artikkelit Valaistus: kuinka kauan ja kuinka voimakkaasti ja Levät: mitkä ja mitä tehdä.

Low tech ja high tech

Akvaristit puhuvat usein kahdesta tavasta pitää kasveja:

• Low tech: kohtuullinen valo, vähän lannoitetta eikä lisähiilidioksidia. Kasvit kasvavat hitaammin, mutta akvaario on helpompi pitää tasapainossa ja antaa virheitä anteeksi. Tämä sopii useimmille ja varsinkin aloittelijoille.
• High tech: voimakas valo, säännöllinen lannoitus ja hiilidioksidi pullosta. Kasvit kasvavat nopeasti ja tiheästi, ja vaativatkin lajit viihtyvät. Se vaatii kuitenkin enemmän työtä ja seurantaa, ja virheet tuovat nopeasti leviä.

High techillä ei ole mitään syytä aloittaa. Valitse mieluummin kasveja, jotka viihtyvät siinä, mitä sinulla jo on. Monta hyvää vaihtoehtoa löydät täältä: Helppohoitoiset kasvit aloittelijalle.

Ravinteet

Kalat antavat kasveille jonkin verran ravinteita jätöksissään, mutta harvoin tarpeeksi kaikkea. Kasvit tarvitsevat:

• Pääravinteita, etenkin typpeä, fosforia ja kaliumia, suurempia määriä.
• Hivenravinteita, etenkin rautaa, pieniä määriä.

Niitä voi antaa kahdella tavalla:

• Nestemäinen lannoite veteen sopii kasveille, jotka ottavat ravinteet lehtiensä kautta, kuten jaavansaniaiselle, anubiakselle, sammalille ja kelluville kasveille.
• Juurilannoitetabletit tai ravinteikas pohja juurten luona sopivat kasveille, joilla on isot juuret, kuten kryptokoryneille, amazonin miekkakasveille ja vallisnerioille.

Aloita pienemmällä annoksella kuin valmistaja suosittelee ja lisää, jos kasveissa näkyy puutoksen merkkejä. Liika lannoite tuo leviä.

Mitä lehdet kertovat

Lehdistä näkee usein, mitä kasveilta puuttuu. Harrastajat eivät ole täysin yksimielisiä jokaisen merkin merkityksestä, mutta jotkin ovat yleisiä:

• Vanhat lehdet kellastuvat, uudet pysyvät vihreinä: usein liian vähän typpeä tai kaliumia.
• Uudet lehdet ovat keltaisia tai vaaleita ja suonet vihreitä: usein liian vähän rautaa.
• Vanhemmissa lehdissä on pieniä reikiä tai kuolleita laikkuja, etenkin isommissa kasveissa: usein liian vähän kaliumia.
• Pitkät, ohuet varret, joissa lehdet ovat kaukana toisistaan: liian vähän valoa.
• Lehdet mätänevät heti istutuksen jälkeen: usein kasvi vain sopeutuu. Monia kasveja kasvatetaan taimitarhalla veden pinnan yläpuolella, ja ne pudottavat lehtensä ennen kuin kasvattavat uudet veden alle. Kryptokoryneet ovat tästä tunnettuja.

Istutus ja hoito

• Juurakkokasveja, kuten anubiasta ja jaavansaniaista, ei haudata pohjaan. Paksu juurakko mätänee pohjassa. Sido ne kiinni kiveen tai juureen.
• Varsikasvit istutetaan pohjaan yksi varsi kerrallaan, ei nippuna.
• Poista kivivilla ja ruukku ostamistasi kasveista ja huuhtele juuret.
• Leikkaa kuolleet, keltaiset ja vaurioituneet lehdet, jotta ne eivät mätäne veteen.
• Latvo varsikasvit, jotka kasvavat pintaan asti, ja istuta latvat uudelleen.

Kun mikään ei kasva

Jos kasvit eivät kasva tai voivat yhä huonommin, käy kolmio läpi: riittääkö valo, saavatko ne ravinteita ja ovatko levät ottamassa vallan? Muuta yhtä asiaa kerrallaan ja anna sille pari viikkoa aikaa.

Sovelluksesta näet, kuinka paljon valoa kukin kasvi tarvitsee ja kuinka nopeasti se kasvaa.